Länsi-Vantaan pikaraitiotiet

Kirjoitin muutama viikko sitten artikkelin pääkaupunkiseudun pikaraitioteistä ja Vantaan ratikasta. Saamistani kommenteista suurin osa koski Länsi-Vantaata, jota en juurikaan käsitellyt, koska tänne tulevat raiteet eivät ole vielä ajankohtaisimpien hankkeiden joukossa. Mutta ehkä pitäisi olla, ja käsitellään tätä aihetta nyt.

Lyhyt kertaus laajemmasta kuvasta: Pikaraitioteitä on jo tulossa ympäri pääkaupunkiseutua. Niiden tekeminen ei ole itsetarkoitus, vaan niitä tarvitaan liikkumiseen kaupungin kasvaessa, kun perinteisistä busseista loppuu kapasiteetti ja/tai houkuttelevuus. Pikaraitiotie on selvästi edullisempi toteuttaa kuin uudet metro- tai lähijunalinjat silloin kun niiden tasoista kapasiteettia ei tarvita. Pikaraitioteiden tyypillinen keskinopeus on 25 km/h ja pysäkkiväli 500–800 m ja näillä arvoilla se asemoituu perinteisten Helsingin kaupunkiratikoiden ja raskaampien raideliikennemuotojen väliin.

Mitä tarkoittaisi Länsi-Vantaan pikaraitiotiet?

On tärkeää todeta, että nyt toteutuksessa tai suunnittelussa olevat pikaraitiotiet tulevat jo verraten lähelle Länsi-Vantaata. Raide-Jokeri kulkee 4 kilometriä Myyrmäen eteläpuolella. Linja 30 tulee Kannelmäessä vielä lähemmäksi. Vantaan ratikan läntinen pää Pakkalassa ei ole kaukana Länsi-Vantaasta, riippuen siitä missä katsoo sen alkavan. Tämä tarkoittaa, että reitistön täydentäminen onnistuu jatkossa selvästi lyhyemmillä väleillä kuin mitä ensimmäiset hankkeet ovat (esim. Raide-Jokeri ja Vantaan ratikan 1. vaihe).

Olennaista on myös se, että vaikka tässä artikkelissa ehdotetut reitit ovat sillä tavalla spekulatiivisia että konkreettisia hankkeita ei vielä ole, eivät ne ole tuulesta temmattujakaan. Kuvattuja yhteyksiä enemmän ja vähemmän jo liikennöidään bussilla, ja niiden kehittämiseen on kaavavarauksia. Vantaan osalta näitä on merkitty yleiskaavaan selitteellä “ohjeellinen sijainti joukkoliikenteen runkoyhteydelle, johon voidaan toteuttaa raitiotienä”. Toisin sanoen pikaraitiotielle tulee jättää tilaa, mutta sitä ei vaadita toteutettavaksi.

Jotta voitaisiin kunnolla puhua Länsi-Vantaan pikaraitioteistä, mielestäni tarve olisi täydentää verkostoa saman tien 3 yhteydellä:

• Vantaan ratikan 1. vaiheen linjalta (Mellunmäki–Lentoasema) jatke Länsi-Vantaalle.
• Myyrmäestä yhteys Leppävaaraan.
• Myyrmäestä vähintään yksi yhteys Helsinkiin.

Käsitellään näitä yksi kerrallaan.

Vantaan ratikan 2. vaihe länteen

Vantaan ratikan 1. vaihe voisi näillä näkymin olla valmis 2028. Sen reitiltä on tehty kaavavaraus länteen niin, että Jumbolta kuljettaisiin Tuupakan, Ylästön, Vantaanlaakson ja Martinlaakson kautta Myyrmäkeen. Tämä palvelisi selkeästi eri alueita kuin kehärata, ja korvaisi osan bussilinjoista joita ajetaan Ylästöntien tai Kehä III:n kautta.

Vantaanlaakson pohjoisosasta (Vantaanlaaksontien ja Ylästöntien risteys) matka-aika Jumbolle olisi 13 minuutin luokkaa ja Myyrmäen asemalle 12 minuuttia. Martinlaakson asemalta Jumbolle olisi 18 minuuttia.

Kauanko kestäisi Myyrmäestä Tikkurilaan? Edelleen 25 minuuttia lähijunalla tietenkin. Ei pikaraitiotie siihen mitään parempaa toisi eikä olisi tarkoituskaan. Mutta jos kulkisi vaikkapa Vantaanlaaksosta Koivuhakaan tai Hakkilaan, siihen raitiotie voisi olla hyvä vaihtoehto, etenkin jos linja olisi yhtenäinen ilman vaihtoa.

(Artikkelissa esiintyvät matka-ajat on laskettu keskinopeudella 25 km/h taulukon 1 matkoihin perustuen. Todellisuudessa keskinopeus vaihtelisi radoilla mm. pysäkkitiheyden ja mutkien mukaan, mutta tätä en ole yrittänyt ottaa huomioon.)

Myyrmäki–Leppävaara

Myyrmäen ja Leppävaaran väliset yhteydet ovat melko kiharaiset ja hitaat siihen nähden että keskustoilla on välimatkaa juuri ja juuri 5 kilometriä linnuntietä.

Miksi tätä pitäisi kehittää? Tällä hetkellä Myyrmäki ja Leppävaara ovat kaupunkirakenteessa vastine perheenjäsenille, jotka keskustelevat huonosti keskenään. Konkreettinen ongelma Myyrmäen kannalta on ainakin vähentyneet työpaikat ja tarve pysyä relevanttina työssäkäyntialueena. Myyrmäki jää maantieteellisesti sopivasti Otaniemen, Leppävaaran, Kehä III:n teknologia-alueiden ja Aviapoliksen muodostaman ketjun keskelle. Mutta Myyrmäki ei tavoita samaa kasvua, päinvastoin työpaikat ovat vähentyneet. Tätä asetelmaa ratkomaan alueelle on tekeillä ns. innovaatiokaava (Myyr York Business Avenue) yrittääkin ratkaista. Myyrmäessä sijaitseva Metropolia-ammattikorkeakoulu, “vihreän teknologian ja bisneksen kampus”, on erinomainen ydin jonka ympärille rakentaa uutta. Onnistuminen on kiinni muunmuassa sopivasta tilojen tarjonnasta, imagosta ja monesta muusta asiasta, mutta nopea liikenteellinen poikittaisyhteys on myös välttämätön.

Leppävaaraan kulkee 2024 Raide-Jokeri (linja 550), ja tulevaisuudessa mahdollisesti pikaraitiotie myös Kehä II:n seudun kautta Matinkylään.

Miten eteläisen Espoon suuntaan sitten kuljettaisiin? Vantaan yleiskaavassa on varaus linjalle Myyrmäestä Rajatorpantietä länteen (tämä osa olisi juuri se Business Avenue). Kun päästään Vihdintien länsipuolelle, tilanne menee mielenkiintoiseksi: kaavan reitti kääntyy heti bussivarikon jälkeen vasempaan, eli etelään, asuinalueen eteläpuolelta suuntaan johon ei nyt mene edes tietä. Espoon yleiskaavassa (2008) on tällä kohtaa vain yleisluontoinen nuoli, että joukkoliikenneyhteys tarvittaisiin tästä kohti Leppävaaraa, mutta se ei ota kantaa linjaukseen. Selvästi kuitenkin reitti olisi täysin toinen kuin mistä bussit nyt kiertävät, Hämeenkyläntien ja Lintuvaaran kautta, ja suoraviivaisempi. Nykyistä karttaa kun katsoo, pohjois-eteläsuuntainen Lintulaaksontie olisi ilmeinen reitti, ja se voisi jatkua esimerkiksi Vallikatua Lintuvaarantielle ja edelleen Leppävaaran asemalle.

Tällä reitillä saan matka ajaksi Myyrmäen asemalta Leppävaaran asemalle 17 minuuttia. Otaniemen ytimestä (metroasemalta) Metropolian ovelle 27 minuuttia, olettaen että välillä kulkisi linja ilman vaihtoa.

Tässä kohdassa artikkeliin kasvaa rönsy: Olen asunut alueella 1995 lähtien ja tiedostanut että Leppävaaran, Konalan ja Länsi-Vantaan alue on kasvamassa umpeen. Mutta en ole tajunnut sitä mikä on näkyvillä jo Espoon 2008 kaavakartassa, nimittäin että Espoon koko koilliskulma, se kiila joka työntyy Vantaan ja Helsingin rajojen muodostamaan kainaloon, on kaavoitettu asuinalueeksi kokonaan. Siinä on nyt vielä noin neliökilometrin metsä! Tekee pahaa ajatella, että se häviäisi kokonaan. Vantaa ja Helsinki ovat käyttäneet oman alueensa jo rajoja myöten, joten miksei Espoo perässä? Ristiriitainen olo tästä tulee. Tilanteen kehitystä pitää alkaa seurata.

Helsinkiin vie monta tietä

Entä sitten Helsingin suuntaan liittyminen? Vantaan yleiskaava tarjoaa siihen jopa 3 eri mahdollisuutta.

1. Edellämainitulta Myyrmäestä länteen johtavalta yhteydeltä ajettaisiin Vihdintietä etelään, ja kytkeydyttäisiin Kaupintien risteyksessä linjaan 30, jota suunnitellaan ns. Länsi-Helsingin raitiotiet -nimellä ja joka voisi olla valmis 2028 tienoilla.
2. Myyrmäestä itään Kuninkaantammeen runkolinja 560:tä myöten Paloheinään ja eteenpäin. Tämä tarkoittaisi samaa kehityskaarta kuin mitä Raide-Jokerilla (linja 550) nyt tehdään, eli muutetaan olemassaoleva bussirunkolinja pikaraitiotieksi, kun kapasiteetti ei enää pysy perässä.
3. Myyrmäestä suoraan etelään jatkuu kaavavaraus raitiotielle Korutietä pitkin kaupungin rajalle. Siitä voisi kuvitella reitin Malminkartanon kautta linjan 30 päätepisteeseen Kannelmäen Kaaren tuntumassa. Tämä olisi reittipituudeltaan lyhin mahdollinen yhteys Helsinkiin.

Helsingin yleiskaava tukee ilmeisesti vaihtoehtoja 1 ja 2, mutta ei vaihtoehtoa 3 (Vantaan kaupunki 2021 s. 44).

Valitsen tähän artikkeliin että Länsi-Vantaa kytkeytyisi Helsingin pikaraitioteihin ensimmäiseksi Vihdintien kautta. Se olisi ainakin synerginen Leppävaaran reitin kanssa, ja toisaalta Vihdintie merkittävänä säteittäisenä kulkuväylänä saattaisi tuoda ja saada pikaraitiotiestä eniten hyötyä. Metropolialta Pitäjänmäen yritysalueelle olisi 14 minuutin matka, ja siitä raiteet jatkuvat kohti Munkkiniemeä (siis joskus 2028).

Yhteenveto

Näillä yhteyksillä saadaan kuvan 1 ja taulukon 1 mukainen verkosto.

 

Vantaan väestönkasvu on viimeiset 10 vuotta ollut 1,7 % vuodessa. Luku näyttää suhteellisen vaatimattomalta, mutta se kuitenkin tarkoittaisi jatkuessaan väestön kaksinkertaistumista 41 vuodessa eli 470 000:een 2060-luvun alkuun mennessä. Jos oletetaankin, että väestönkasvu vastaisi viimeistä 5 vuotta (2,0 % vuodessa), Vantaan väestö kasvaa Myyrmäen kaupunginosan asukasluvun (17 000) verran 4 vuodessa ja on kasvanut 100 000:lla 2038 loppuun mennessä.

Väestönkasvu on syvällisempi kysymys kuin mihin tämä artikkeli antaa tilaa, mutta ylläolevasta ymmärtänee, että uusien joukkoliikennelinjojen osalta kysymys ei ole niinkään se, että tuleeko niitä vai ei, vaan että milloin, minne ja minkälaisia. Väestönkehityksen lisäksi ajurina on ainakin alueen kehitystarpeet kaupunkirajojen yli sekä päästö- ja resurssirajoitteet. Niissä hankkeissa, jotka ovat nyt suunnitteluvaiheessa, kaavaillaan liikenteen aloittamista 2028 tienoilla. Ottaen huomioon että pikaraitiotie on tärkeä elementti Myyrmäen innovaatiokaavassa, konkreettisia askeleita eteenpäin pitäisi jo harkita, jotta Länsi-Vantaan pikaraitiotiet voisivat olla toiminnassa 2030-luvun alussa. Tämä artikkeli on yksi mahdollisuus mitä se voisi käytännössä silloin tarkoittaa.

Ainakin osaa lukijoista kiinnostaa, mitä tämä maksaisi. Sen voi arvioida käyttäen kustannuksena 20 miljoonaa euroa per kilometri (se on kutakuinkin Vantaan ratikan 1. vaiheen, Raide-Jokerin ja Länsi-Helsingin raitioteiden arvioiden keskiarvo). Kokonaisuuden kustannusarvioksi saataisiin 420 miljoonaa euroa. Olettaen, että kokonaisuus saisi saman MAL-tuen (30 % valtion tukea) minkä nykyisetkin raidehankkeet, kaupunkien maksuosuudet jakaantuisivat niin että Vantaa 180, Espoo 60 ja Helsinki 50 miljoonaa euroa (luvut 10 miljoonan euron tarkkuuteen pyöristettyinä).

Lähteet

Espoon kaupunki 2008. Espoon eteläosien yleiskaava, 800000. https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Yleiskaava/Voimassa_olevat_yleiskaavat/Espoon_etelaosien_yleiskaava. Kaavakartta 22.2.2008. Viitattu 23.4.2021.

HSL. HSL:n ratikkakartta. https://ratikkakartta2030.hsl.fi/. Viitattu 28.4.2021.

Elina Parviainen 2020. Vantaan väestö 2019/2020. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151877_Vantaan_vaesto_2019-2020.pdf. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B3 : 2020. Viitattu 25.4.2021.

OpenStreetMapin tekijät. Karttapohjaa käytetty avoimena datana, tekijänoikeustiedot https://www.openstreetmap.org/copyright.

Vantaan kaupunki 2021. Vantaan yleiskaava. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/155312_YK0048_Yleiskaava_2020_kaavakartta_25.1.2021.pdf. Kaavakartta 25.1.2021. Viitattu 25.4.2021.

Vantaan kaupunki 2021. Tervetuloa Myyrmäen alueen kehittämisiltaan. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/156517_Esitys_Myyrmaen_alueen_kehittamisilta_160321.pdf. Esitetty Myyrmäen alueen kehittämisillassa 16.3.2021. Viitattu 25.4.2021.

Mikko Viilo 2021. Pääkaupunkiseudun pikaraitiotiet ja Vantaan ratikka. https://www.mikkoviilo.fi/2021/04/11/paakaupunkiseudun-pikaraitiotiet-ja-vantaan-ratikka/. Julkaistu 11.4.2021. Viitattu 25.4.2021.

Ympäristöministeriö ym. 2020. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020-31. https://ym.fi/documents/1410903/40122839/MAL-sopimus+Helsingin+seutu+081020.pdf/3665cc33-ee50-dea5-53b3-e2de35836388/MAL-sopimus+Helsingin+seutu+081020.pdf?t=1602159806533. Julkaistu 8.10.2020. Viitattu 7.4.2021.