Olen yrittänyt perehtyä Vantaan Energiaan, koska se on meidän vantaalaisten oma energiayhtiö, ja energia- ja päästökysymykset on minulle keskeisiä. Maailma tarvitsee energiamurrosta. Missä mennään Vantaan omassa energiayhtiössä?
Vantaan Energian yleisessä markkinoinnissa kiinnitetään kovasti huomiota vastuullisuuteen ja päästöjen alentamiseen (mikä on minusta hieno juttu). Tämän jutun alkuperäinen tarkoitus oli yrittää ymmärtää ja nähdä markkinoinnin taakse, mikä taloudellinen vaikutus tällä siirtymällä on ollut ja tulee olemaan Vantaan Energialle. Tästä ei löydäkään mainintoja niin helposti. Mitä saa irti lukemalla tilinpäätöksiä, joista markkinointiviesti on riisuttu pois?
En kuitenkaan ole analyytikko enkä kokenut “tilinpäätösanalyysia” sopivaksi otsikoksi kirjoitukselle. Otsikko tuli mieleeni huhtikuussa Långmossebergenin voimalaitoksen ohi pyöräillessäni (kts. artikkelikuva) ja sisältää monipuolisia ajatuksia siitä, miten energia on viime kädessä hyvinvointiamme ylläpitävä ja eteenpäin vievä tekijä. Väittämän fysikaalisiin perusteisiin voi tutustua esim. Aki Suokon ja Rauli Partasen vuoden 2018 tietokirjan “Energian aika – Avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen” kautta. Tässä yhteydessä ja tämän artikkelin kannalta riittää hahmottaa että:
- Talvella lämmin koti ja vesi on kivampi kuin kylmä. Lämpö on energiaa, ja energia on hyvinvointia. Hyvinvointiyhteiskunnassa lähes kaikki tuotetaan jollakin tavalla myös sähköä käyttäen. Ei sähköä, ei hyvinvointia (paitsi lyhytaikaisesti teltassa ja mökillä).
- Voimalaitosten päästöt vaikuttavat niin paikallisesti saasteina, kuin globaalisti ilmastonmuutokseen, eli hyvinvointiin.
- Vantaan Energian rahallinen tulos vaikuttaa siihen miten Vantaan muu organisaatio pystyy omilla tavoillaan ylläpitämään kuntalaisten hyvinvointia. Voitollinen Vantaan Energia on hyvä, tappiollinen huono. (Sen omistaa Vantaan kaupunki 60 % ja Helsingin kaupunki 40 %.)
- Vantaan Energia työllistää sekä suoraan että välillisesti työvoimaa, ja paljolti juuri sellaista työvoimaa mitä energiajärjestelmiemme ekologinen jälleenrakennus vaatii.
Toiminnan laajuus
Tässä osiossa kuvaan Vantaan Energian toiminnan laajuutta. Se onnistuu parhaiten tuotetun energian ja liikevaihdon kautta. Näitä mittareita on kerätty kuvaan 1.
Kuva 1. Vantaan Energian toiminnan laajuus kuvattuna liikevaihdon sekä paikallisen energiantuotannon kautta.
Vantaan Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö Vantaan Energia Oy, sen tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy sekä osakkuusyhtiöt. Sähkön ja lämmön myynti Vantaan alueelle on perinteisesti ollut Vantaan Energia Oy:n alla, paitsi että sähkön myynti siirrettiin vuoden 2020 aikana uuteen yhteisyritykseen, Oomi Oy:hyn. Se ei enää näy raportoituna tilinpäätöksessä Vantaan Energian alaisessa sähkön myynnissä, ja siitä käsittääkseni johtuu kaaviossa näkyvä sähkön myynnin romahdus. Tilinpäätöksessä myös todetaan, että sähkön tuotantomäärä omissa voimalaitoksissa oli suhteellisen alhainen, koska sähkön markkinahintataso oli niin matala.
Kaukolämmön tuotanto notkahti lämpimän talven takia hiukan. Nämä muutokset johtivat myös raportoidun liikevaihdon laskuun (näkyy kaaviossa vihreän ja keltaisen viivan laskuna). Todellinen muutos ilmeisesti ei kuitenkaan ole yhtä dramaattinen (koska mm. liikevoitto ei pienentynyt, tähän palataan myöhemmin).
Päästöt
Energiantuotannon päästöt on yksi isoimpia globaaleja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kuvaan tässä osiossa miltä tilanne näyttää Vantaan Energian näkökulmasta.
Kuva 2. Vantaan Energian paikallisen tuotannon määrä ja päästöt.
Johtopäätös on selkeä: Tällä aikaskaalalla hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet selvästi. Vantaan Energia raportoi vuonna 2020 peräti 40 % vähennyksen hiilidioksidipäästöihin Vantaan tuotannossa. Se johtuu osittain leudosta talvesta (ei tarvinnut polttaa niin paljon fossiilisia polttoaineita kuin muuten olisi tarvinnut), mutta isossa kuvassa se johtuu myös ns. bioenergiasta eli erilaisista puupohjaisista polttoaineista, jotka lasketaan päästölaskennassa päästöttömiksi. Martinlaakson voimalaitoksen ns. biokattilan käyttöönoton jälkeen fossiilista energiantuotantoa on korvautunut päästöttömäksi lasketulla tuotannolla. Se valitettavasti ei tarkoita, etteikö piipun päästä tulisi hiilidioksidia, vaan sitä tulee karkeasti ottaen saman verran kuin ennenkin kivihiiltä ja muuta poltettaessa. Puupolttoaine lasketaan hiilineutraaliksi perustuen siihen oletukseen, että poltetun puun tilalle kasvaa aikanaan uutta puuta, joka sitoo hiilidioksidin takaisin biomassaansa. Tähän laskentatapaan liittyy kiistanalaisuuksia, ja kestävästi tuotetun biopolttoaineen määrä on varsin rajallinen. Tämä on merkittävä kysymys jonka johdosta meidän pitää katsoa energiantuotannossa seuraaviinkiin askeleisiin.
Investoinnit
Edellisissä osioissa kuvattu energiantuotanto ja päästövähennykset eivät tule noin vain, vaan vaaditaan investointeja voimaloihin ja niiden kehittämiseen. Voimalat ovat kalliita laitoksia joita käytetään pitkään, joten investoinnit tulevat purskeina pikemminkin kuin tasaisena virtana. Tämän artikkelin aikarajaus (6 vuotta) on liian lyhyt saamaan tilanteesta järkevää kokonaiskuvaa. Kuvassa 3 on esitetty investointien ja poistojen raportoitua historiaa tilikausina 2015-2020.
Kuva 3. Vantaan Energian investointeja ja poistoja vuosina 2015-2020.
Sillä tasolla kuin investointeja on tilinpäätösteksteistä erikseen tunnistettavissa ja poimittavissa, suurimmat kyseisellä aikavälillä ovat olleet:
- 62,5 M€ (miljoonaa euroa) Martinlaakson biokattilan rakentamiseen vuosina 2018 ja 2019.
- 58,5 M€, “investoinnit sähkön vähittäismyyntiä, laskutus- ja asiakaspalveluliiketoimintaa sekä Tuusula/Järvenpää-alueiden lämpöliiketoimintoja koskeviin järjestelyihin” 2020.
- 44,8 M€ jätevoimalan laajennukseen 2020.
- 25,5 M€ tuotannollisiin osakkeisiin 2018, mistä suurin osa kohdistui Svartisen Holding A/S:n tekemään vesivoimainvestointiin 2018.
Långmossebergenin jätevoimala oli varmasti vielä selvästi kalliimpi kuin tässä analyysissä näkyvät investoinnit, mutta en ole löytänyt niin pitkälle ulottuvia tilinpäätöksiä tai muuta luotettavaa lähdettä siitä.
Kuvaan 3 on investointien vertailutasoksi piirretty myös raportoidut poistot ja arvonalennukset kunakin tilikautena. Koska investoinnit on jatkuvasti poistoja korkeammalla, minun logiikallani se tarkoittaa, että poistot tulevat tulevina vuosina nousemaan ja rasittamaan tulosta enemmän kuin mitä ne nyt tekevät. (Tässä osaamisrajani tulevat vastaan, tilinpäätöksissä puhutaan myös poistoeroista ja sumupoistoista ja mistä lie, enkä ole varma onko yksinkertainen tulkintani täysin oikea.) Joka tapauksessa jonkun verran suuremmat poistotkaan eivät romuttaisi Vantaan Energian tulosta dramaattisesti.
Voitto
Tässä osiossa ja kuvassa 4 kuvaan Vantaan Energian tuottamaa voittoa.
Kuva 4. Vantaan Energian kannattavuus kuvattuna liikevoitolla ja liikevoittoprosentilla yhtiöittäin.
Alkuperäinen uteliaisuuden kohteeni oli nimenomaan se, miten tulos ja energian tuotantokustannukset ovat kehittyneet näinä vuosina kun on tehty siirtymää fossiilittomista energianlähteistä poispäin. Päällisin puolin hyvin, ainakin kannattavuudella katsottuna, mutta syvempää ymmärrystä tuotantokustannuksista ei ole niin helppo saada. Kilpailluilla markkinoilla toimivana Vantaan Energia ei tietenkään kerro niitä. Harvinainen lause 2018 tilinpäätöksessä ”jätevoimalan, Martinlaakson uuden biopolttoainekattilan sekä uuden hiilineutraalin energiantuotannon myötä yhtiö uskoo pitävänsä Vantaan kaukolämmön hinnoittelun erittäin kilpailukykyisenä ja kaukolämpötoiminnan säilyvän siten alueella markkinajohtajana myös tulevina vuosina” on mielestäni niin suora vihje tuotantokustannusten laskemisesta kuin mahdollista.
Toinen harvinainen mutta mielenkiintoinen lausahdus uusiutuvan energian kannattavuudesta löytyy Vantaan Energian itse kaukolämpökeskustensa katolle asentamista aurinkopaneeleista: ”energiayhtiönkin on kyettävä toteuttamaan omat aurinkosähköinvestointinsa kannattavasti. … Lämpökeskusten aurinkovoimaloiden takaisinmaksuajaksi on laskettu alle 10 vuotta.” (Penttinen & Pyhäranta 2019)
Pitkälle meneviä johtopäätöksiä kannattavuuden kehityksestä on syytä välttää senkin takia, että investoinneilla, niiden onnistumisella ja pitkäaikaisella tulosvaikutuksella on niin iso merkitys yhtiön pitkän tähtäimen terveyteen. Yhden tai edes kuuden vuoden tulos ei kerro kokonaistilanteesta ihan valtavasti.
Lopuksi
Mielestäni vantaalaisten on hyvä tiedostaa missä Vantaan Energia menee, sekä valittujen energiamuotojen, tulevaisuuden kehityksen, päästöjen että kannattavuden suhteen. Yhteiskunnallisesti hyväksytyt energiamuodot ovat muuttuneet ja muuttumassa nopeasti. Tätä ajaa mm. teknologian kehitys (esim. tuuli- ja aurinkosähkön halventuminen), päästökaupan kustannusvaikukset ja kestävyyskysymysten laajempi tulo poliittiselle agendalle.
Mielestäni Vantaan Energia suhtautuu tulevaisuuteen asianmukaisella vakavuudella ja ennakkoluulottomalla yrityksellä. Meneillään on hienoja projekteja ja hankkeita vantaalaisen energiantuotannon uudistamiseksi. Suurimpana yksittäisenä on idässä Kehä III:n tuntumaan suunniteltu lämmön kausivarasto. Toinen erittäin mielenkiintoinen selvitys liittyy synteettisen biokaasun tuottamiseen jätevoimalan hiilidioksidipäästöjä hyödyntämällä. Muita tärkeitä elementtejä suunnitelmissa ovat esimerkiksi hukkalämpöjen talteenotto, geoterminen energia ja tuulivoimahankkeet osakkuusyhtiöiden kautta.
Asioita, joita haluaisin nostaa keskustelun agendalle:
- Puupohjaisen energiantuotannon kestävyysvaikutukset. Mitä se polttoaine tarkkaan ottaen on? Kuinka resurssiviisasta lopulta on, että Martinlaaksoon rahdataan vuodessa tuhansia kuorma-autollisia puupolttoainetta? Teemmekö Vantaan toimesta metsien hiilinielujen ja hiilivarastojen tukemiseksi työtä yhtä vakuuttavasti kun kerskailemme laskennallisia hiilidioksidipäästöjä alentavalla ”bioenergialla”? Kun puupohjainen energia ei kuitenkaan ole maailman mittakaavaan skaalautuva kestävä energiantuotantomuoto, onko oikein että me käytämme sitä? Mitkä ovat seuraavat tavoitteemme tällä saralla?
- Vantaan Energian tiekartta numeroiksi auki laskettuna: Pystytäänkö kestävää energiantuotantoa toteuttamaan nykyisellä tiekartalla riittävästi? Jos kyllä, mitä, minne ja milloin? Jos ei, pitääkö esim. paikallinen ydinvoimala nostaa suunnitelmiin?
- Mikä on Vantaan Energian rooli vetytaloudessa?
- Pitääkö Vantaan Energian rajoittua Vantaan alueen energian toimittamiseen, vai voisiko yhtiön kasvussa ja kehityksessä kehittyä myös osaamista (esim. keksintöjä, tuotteita, konsultointia) muunkin maailman tarpeisiin myytäväksi?
Lähteet
Petri Penttinen & Eero Pyhäranta 2019. Aurinkosähköä lämpökeskusten tarpeisiin. https://www.vantaanenergia.fi/ykv/ykv-2019/aurinkosahkoa-lampokeskusten-tarpeisiin/. Viitattu 26.2.2021.
Vantaan Energia 2016. Tilinpäätös 2015 Vantaan Energia -konserni. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/vantaanenergia/uploads/20170419133222/VE-tilinpaatos-2016.pdf. Viitattu 1.6.2021.
Vantaan Energia 2017. Tilinpäätös 2016 Vantaan Energia -konserni. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/vantaanenergia/uploads/20170419133222/VE-tilinpaatos-2016.pdf. Viitattu 1.6.2021.
Vantaan Energia 2018. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/vantaanenergia/uploads/20180620155210/Vantaan-Energia-tilinpaatos-2017.pdf. Viitattu 1.6.2021.
Vantaan Energia 2019. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2018. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/vantaanenergia/uploads/20190423133043/tilinpaatos_2018.pdf. Viitattu 1.6.2021.
Vantaan Energia 2020. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2019. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/vantaanenergia/uploads/20200421135740/VE-tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-2019-FINAL-kotisivuille.pdf. Viitattu 1.6.2021.
Vantaan Energia 2021. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2020. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/vantaanenergia/uploads/20210329103450/Vantaan-Energia-tilinpaatoskirja-2020.pdf. Viitattu 1.6.2021.