Nyt vietetään Pride-viikkoa. Vantaan kaupunki osallistuu siihen mm. liputtamalla kaupungintalolla.
Mitä yhdenvertaisuus merkitsee minulle? Minulla ei ole ensimmäistäkään sateenkaarivaatetta, en ole ollut Pride-marssilla, enkä pääse nytkään koska sitä ei ole… Yhdenvertaisuuden asiasta on kuitenkin tullut minulle läheinen.
Useimmilla tunnusmerkeillä olen tavallinen valtavirran ihminen, enkä pysty sitä kautta asettumaan kaikkien vähemmistöjen asemaan. Toisaalta, olemme kaikki välillä uusissa tilanteissa, vieraita, erilaisiakin. Miten hyväksyvästi meidät otetaan silloin vastaan? Olemmeko vapaita toimimaan täysillä omina itsenämme, vai jääkö perusturvallisuuteemme puutteita? Näihin tilanteisiin ja kysymyksiin voimme kaikki samaistua. Itsestäni voin sanoa, että olen kokenut ja koen voimaa eläessäni omana itsenäni, tekemään oman identiteettini mukaisia asioita, ja tullessani hyväksytyksi juuri sellaisena. Kaikki ihmiset ansaitsevat saman tilanteen ja olon.
Yhdenvertaisuus on tärkeä ihmisoikeus sen laajimmassa mahdollisessa merkityksessä. Itselleni taustani puolesta luontevin linssi asiaan on kapeampi, erilaisten työyhteisöjen ja organisaatioiden kautta. Organisaatioiden tutkimuksessa tunnetaan ns. psykologisen turvallisuuden käsite, jonka tiedetään olevan yhteydessä organisaatioiden suorituskykyyn. Käsite sisältää mm. ympäristön joka sallii epäonnistumisen, riskinoton ja omien ajatuksen esittämisen ilman pelkoa. Nämä pohjautuvat mm. ihmisten kunnioittavaan ja arvostavaan kohtaamiseen. Ei-turvallisessa tilassa ihmiset toimivat käsijarru päällä. Jos jotakuta aktiivisesti syrjitään, tilanne on tietysti vielä paljon huonompi.
Ajattelen, että yksilötasolla menestykseni ja hyvinvointini ratkaisee loppupeleissä suhtautuminen muihin ihmisiin. Väitän, että yhtiöiden, organisaatioiden ja kansantalouksien tasollakin menestyksen ja hyvinvoinnin ratkaisee loppupeleissä ihmisten suhtautuminen toisiinsa.
Kansantaloudelliset vaikutukset on yksi syy miksi työmarkkinajärjestöt ovat niin aktiivisia yhdenvertaisuusasioissa. Sateenkaarilogoissa esiintyminen kerran vuodessa on se helpoin osa, mutta onneksi tehdään paljon muutakin. Tekniikan akateemiset (TEK) pitää aihetta aktiivisesti tapetilla. TEKin tutkimuksessa 2020 kävi ilmi, että yhdenvertaisuuden toteutuminen ja siihen tähtäävät käytännöt vaihtelivat paljon. Merkittävintä tutkimuksessa oli minusta se, että vain neljäsosa oli sitä mieltä, että henkilöstölle tai esihenkilöstölle oli järjestetty yhdenvertaisuutta koskevaa koulutusta. Paljon on töitä tekemättä, mutta onneksi myös varaa parantaa.
Yhdenvertaisuuden edistäminen on joskus sateenkaariväreissä liputtamista, mutta paljon arkisemmin ja jatkuvammin perustyötä rakenteellisten ongelmien poistamiseksi, kuten lakimuutoksia, prosessikehitystä, koulutusta, dokumenttipohjia… Sanalla sanoen työtä.
En ole enkä välttämättä tule olemaankaan yhdenvertaisuuskysymysten asiantuntija. Mutta ehdottomasti haluan edistää yhteiskuntaa, jossa kaikki saavat olla parhaita versioita itsestään.
Lähteitä ja lisälukemista
TEK 2020. Yhdenvertaisuus työelämässä: syrjintä, epäasiallinen kohtelu ja seksuaalinen häirintä. Selvityksen tuloksia 2020. https://www.tek.fi/fi/cmis/browser?id=workspace%3A//SpacesStore/bc2367ee-b7a0-4c86-8b44-bd61ae41211c&filename=cmisattachments/yhdenvertaisuuskysely_tuloskooste.pdf. Viitattu 1.7.2021.
Kati Nieminen & Laura Jauhola 2020. Aidosti yhdenvertaiset – yhdenvertaisuuslain arviointihankkeen tulokset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Policy Brief 27/2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162552/27-2020-Aidosti%20yhdenvertaiset.pdf. Viitattu 1.7.2021.
Miika Sahamies 2020. Työelämän yhdenvertaisuus edistyy työmarkkinajärjestöjen avulla.
https://akava.fi/blogit/tyoelaman-yhdenvertaisuus-edistyy-tyomarkkinajarjestojen-avulla/. Julkaistu 25.11.2020.
Akava 2019. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma. https://akava.fi/tavoitteet/yhteiskuntapolitiikka/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuusohjelma/. Julkaistu 29.5.2019.