Voiko pellon hiilinielun havaita reaaliajassa? Voiko maan hiilivaraston tuntea käsin? Entä maan kasvukunnon? Mitä hiiliviljely on?
Olin heinäkuussa viljelijöille suunnatussa koulutuksessa, joka käsitteli maan kasvukuntoa, viljelytekniikoiden vaikutusta siihen, ja siinä sivussa hiilen kiertoa. Vaisala oli järjestäjien kumppaniverkostossa mukana. Koulutuksen järjestäjiä olivat Baltic Sea Action Group, kaksi elintarvikealan yritystä, ja Tuomas Levomäki, joka perheineen viljelee Loimaan Ammatti-instituutin opetustilaa, missä koulutus myös pidettiin.
Peltomaa hengittää hiilidioksidia
Kuvassa on ns. maahengitysmittaus, jossa maaperän ja kasvillisuuden päälle laitetaan ilmatiivis kupu, ja katsotaan miten hiilidioksidipitoisuus muuttuu sen sisällä. Jos pitoisuus laskee, yhteyttäminen on käynnissä, ja pelto toimii hiilinieluna.
Minulle oli yllätys, että kun kupu laitettiin viljaisen kohdan päälle, hiilinielun havaitsi ihan silmissä. Mittauksen alussa meni noin 10 sekuntia empiessä, sitten hiilidioksidipitoisuus lähti laskemaan noin 1 ppm/sekunti vauhdilla taustapitoisuudestaan, joka on noin 420 ppm.
Samoin oli yllätys, että kuvan tilanteessa kasvittoman maan päällä hiilidioksidipitoisuus vastaavasti nousi, eli maa oli sillä hetkellä hiilen päästäjä.
Hiiliviljely, uudistavaa viljely, kestävä viljely…
Maaperän toiminnan ymmärtäminen on keskeistä niin viljelyn tuottavuuden kuin myös ympäristövaikutusten kannalta. Koulutuksessa maaperää sanottiin moneen kertaan viljelijän tärkeimmäksi pääomaksi. Kun valjastetaan maan mikrobien ja sienirihmastojen toiminta viljelijän avuksi, saadaan hyvä kasvien kasvu ja sopeutuvuutta sään äärioloihin. Sen lisäksi elävä maa sitoo tehokkaasti hiiltä, käytännössä eläviin ja kuolleisiin mikrobeihin, sieniin, kasveihin, jne. Maaperän eloperäinen aines varastoi enemmän hiiltä kuin koko ilmakehä ja kaikki kasvit yhteensä. Tästä maaperästä huolehtiminen on hiiliviljelyä.
Käytännön keinoja tähän on mm. vuoroviljely, maanmuokkauksen minimoiminen, ja talviaikainen kasvipeitteisyys. Koulutuspäivän aikana puhuttiin myös mm. lannoituksen optimoimisesta ja teknologian hyödyntämisestä peltotöiden optimointiin. Mittauksilla, paikkatiedolla ja älyteknologialla on tässä oleellinen roolinsa. Lämpötilan ja kosteuden mittaukset ovat perusjuttuja, mutta erittäin tärkeitä suureita kasvien kasvun kannalta. Peltomaan hiilisisältöön todennäköisesti tulevaisuudessa kohdistuu enemmän mittaustarpeita. Edistyksellisestä teknologiasta esimerkki voisi olla konenäöllä varustettu pienoiskopteri, joka autonomisesti kävisi tekemässä välttämättömät pistemäiset kasvinsuojeluruiskutukset koko pellon käsittelyn sijasta.
Vähäisemmällä maanmuokkauksella huokoisempi maa – mitäh?
No miten tämä liittyy siihen miltä maa tuntuu? Koulutuspaikan erityispiirteenä on monta koelohkoa, joilla on pitkään tutkittu erilaisten maanmuokkausmenetelmien vaikutusta. Kun maata muokataan mahdollisimman vähän (suorakylvöllä), maaperän eliöstön luonnollista toimintaa häiritään mahdollisimman vähän, ja maaperä muodostuu biologisen toiminnan seurauksena huokoiseksi. Kun koetilan savimaa kynnetään, 10-20 cm syvyydelle kehittyy kasvukaudelle hyvin tiivis ja yhtenäinen kerros. Näitä pääsimme ihan käsin kokeilemaan. Maaperän kovuudelle on myös oma yksinkertainen mittarinsa, penetrometri.
Peltomaan fyysinen rakenne vaikuttaa siihen, miten vesi imeytyy ja miten se säilyy juuriston käytössä. Kyntö- ja suorakylvölohkon kosteusmittaukset näyttivätkin hyvin erilaisilta. Asialla on suuri merkitys harventuvien mutta voimistuvien sateiden aikana, ja tästä varmasti kuullaan vielä.
Päivä oli kaiken kaikkiaan erittäin mielenkiintoinen. Sain paljon lisää ymmärrystä siitä miksi kestävää maanviljelyä kannattaa edistää, niin viljelijän itsensä kuin koko maailman kannalta, ja mitkä ovat tässä keskeisiä keinoja.
Sitä mukaa kun tuotantopanokset (esim. lannoitteet ja polttoaineet) kallistuvat ja olosuhteet vaikeutuvat, sitä keskeisempää on hyödyntää tuotantoon se mitä maaperän näkymätön taso tekee luonnostaan, hyödyntää uutta teknologiaa ja optimoida peltotyöt. Se on tärkeää niin maanviljelijöiden elannon ja maatalouden kannattavuuden kannalta, ruokaturvan kannalta, kuin myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
Lähteitä ja lisätietoja
Baltic Sea Action Group. Carbon Action, etusivu. https://carbonaction.org/fi/etusivu/
Loimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutila 2022. Peltokasvituotanto. https://www.loimaatila.fi/opetusmaatila/peltokasvituotanto/
Lue muita blogejani!